Masennusta

Mulla on viime aikoina ollut vähän masennusta ratsastuksen kanssa. Tuntuu ettei mikään suju ja en kehity yhtään. Willen kanssa se ei niin paljon näy, sillä kehitymme yhdessä koko ajan, mutta tuntuu etten itse kehity yhtään. Istunnassakin on tullut taas lisää ongelmia. Tuntuu että räjähdän kohta. Lauantaina meillä oli uudet valmennushevoset. Itselläni oli Roope, joka on hieno hevonen, joka kisaa Primuksessa A:ta. En kuitenkaan osaanut yhtään Roopella mennä, mikä sai minut masentumaan vain enemmän.
Lauantaina aloitettiin valmennus verkkaamalla itsenäisesti ensin käynnissä ja sitten ravissa. Jo alkukäynneistä huomasi, että Roope oli aika hidas, eikä kuunnellut pohjetta. Harmittelin etten ollut lattanut kannuksia. Tein vähän voltteja yritin pitää hyvät ulkoavut. Tässä vaiheessa Roope tuntui vielä ihan ok:lle, mutta hitaalle. Ope kertoi, että Roope on aika herkkä suusta ja vaatii tasaisen ja pehmeän käden. Siirryttiin raviin. Roope ei liikkunut minnekkään. Open ohjeiden mukaan ravasin vain uraa pitkin ja koitin saada sen liikkumaan tarpeeksi eteen. Sain anta apaljon raippaa ja pohkeita, että se meni edes vähän reippaammin. Tein myös parit kokoamiset, jotta saisin sen reagoimaan paremmin pohkeeseen.
Siirryttiin pääty-ympyröille. Roope ei kuunnellut yhtään sisäpohjetta, eikä myöskään eteenpäin ajavaa. Nostettiin aika pian laukka. Laukassa sain ratsastaa todella paljon ulkopohkeella, että Roope edes vähän menisi eteen. Toiseen suuntaan sain taas tehdä saman homman ja lopulta Roope liikkui ihan siedettävästi eteen. Annettiin sen jälkene vapaat ohjat.

Alettiin tehdä vähän radan hajoittelua, eli tulimme radan poikki, nostimme laukan keskihalkaisijan kohdalla ja teimme siitä lyhyellä sivulla käyvän ympyrän.  Roope alkoi tuntua jo vähän reippaamalle. Harjoitusravissa istuminen oli mukavaa, kun ravi ei ollut nii isoa kuin Willen. Kääntymiset venyivät aina vähän, samoin laukannosto tuli aina liian myöhään, sillä Roope ei kuunnellut pohkeita. Laukka kuitenkin pyöri kivan reippaasti ja raviin siirtyminen ja loppu sujuivatkin ihan hyvin. Tehtiin tämä pari kertaa. Muiden mennessä mentiin vähän itsenäisesti ympyrällä. Tein aika paljon siirtymisiä, että saisin Roope reagoimaan pohkeeseen. Se alkoi tuntua varsinkin harjoitusravissa jo vähän paremmalle.

Lopuksi ravattiin itsenäisesti eteen-alas ravit. Roope liikkui jo aika hyvin eteen ja lopusta jäi ihan hyvä fiilis, vaikkei Roope pyöreänä mennytkään.
Tunti oli aika katastroofi. Ja meni jos sanoisi niin ihan perseelleen. En saa Roopea liikkumaan, enkä omaa kättäni rennoksi ja pehmeäksi. Jotenkin istuntakin näyttää huonolle taas ja varsinkin harjoitusravissa hytkyn hirveästi. Myös paino jää ympyrällä ulkopuolelle. Ensi kerralla on pakko laittaa kannukset ja toivoa että menee paremmin.

Maanantaina ratsunani toimi taas Veli. En kovin innoissani lähtenyt ratsastamaan, sillä lauantain ja edellisten maanantaiden epäonnistumiset olivat vielä selvästi muistissa.
Aloitettiin tunti tekemällä väistöjä käynnissä. Ne eivät oikeastana sujuneet kovin hyvin. Yleensä Veli tekee väistöt todella hienosti, mutta nyt se ei astunut kunnolla sivulle. Se myös yritti koko ajan lähteä itsekseen väistämään, sain kuitenkin sen hyvin suoristettua aina ennen jokaista väistöä. Muuten Veli tuntui jopa ihan kivalle ja välillä haki muotoa. Tehtiin suunnanvaihto etuosankäännöksenä, jonka Veli teki superhienosti. Toiseen suuntaan oli samat ongelmat.
Tehtiin vielä käynnissä kulmiin puolikkaita etuosankäännöksiä. Veli teki ne aika hyvin, mutta yritti välillä vähän kävellä eteenpäin. Tehtävä oli kuitenkin hyvä Velin kanssa, sillä sen avulla Velin sai paremmin avuille.

Mentiin taas ensin ravia uraa pitkin. Veli tuntui aika kivalle ja kun ratsastin kulmat kunnolla ulkoavuilla ja päästin sisäohjasta alkoi moni rentoutua hienosti. Minulla on vähän se ongelma, että en saa niin kovasuisella kuin Veli käsiä rennoksi, vaikka juuri sillä pitäisi olla jotta se menisi muodossa. Joten jouduin antamaan todella paljon ohjaa, jotta saisin sen rentoutumaan, jolloin taas oma asento kusasi ihan täydellisesti. En oikein tiedä olenko tyytyväinen, kun poni rentoutuu, mutta om asento on huono. Laukassa tei samaa ja Veli siinäkin rentoutui tosi hienosti. Välillä piti tehdä laukkaspurtteja, koska Veli on niin pieni. Veli sitten innostui näistä ja oli aika innostunut lopputunnin.

Nostettiin jalustimet ylös ja alettiin tehdä vielä väistöjä ravissa. En osannut istua kunnolla Velin harjoitusravissa, mikä ärsytti itseäni. Tai pystyn istumana siellä, mutten työstämään kunnolla hevosta. Väistöissä Veli yritti vähän karata eteenpäin pidätteitä kuuntelematta, eikä astunut tarpeeksi ristiin.
Lopuksi kevennettiin ilman jalustimia. meno oli aika holtitonta, sillä Velin satula on tosi liukasta materiaalia ja meinasin koko ajan liusua kyljelle, hehe. Sitten annettiinkin vapaat ohjat.
Olin ihan tyytyväinen tuntiin. Saatiin jotain edistystä velin kanssa. Oma istunta kuitenki häiritsee paljon.
Toivon, että tämä masennus tästä pikkuhiljaa lähtisi. Ja tunnit rupeisivat sujumaan.