Motivaatio korkealla

Lauantaina oli aivan älyttömän hyvä valmennus! Ensinnäkin Willen paluu sai itseni innostumaan. Vaikka Ligero olikin ihana, Wille on selvästi vaikeampi ja sen kanssa saan tehdä enemmän töitä. Toiseksi ope oli tiukempi kuin viimeksi ja vaati paljon enemmän. Oltiin nimittäin edellisenä päivänä kisoissa puhuttu, kuinka hänen pitää rääkätä meitä niin, että itkemme tunnin jälkeen. Tunnin jälkeen ei itketty ja fiilis oli mahtava. Meidän valmentaja on maailman paras, sillä hän pystyy vaatimaan, mutta olemaan samalla todella kannustava. Tunnin jälkeen on mukava jutella miten tunti meni, kun voi puhua suoraan ja saa paljon palautetta, sekä vinkkejä. Mutta mennäänpä tuntiin.
Aloitettiin tekemällä käynnissä väistöjä keskihalkaisijalta uralle. Wille oli muuten käynnissä hyvän rento, mutta jännittyi väistöissä aika paljon. Väistöissä mun piti myös muistaa ottaa paljon pidätteitä, jotta Wille ei karkaa avuilta. Wille helposti ei ollut ihan suora, vaan pääsi karkaamaan ulkopuolelta, kun en ratsastanut tarpeeksi ulkoluolen avuilla. Saatiin kuitenkin myös pari hyvää väistöä, joissa Wille pysyi rennompana.

Ravissa ratsastettiin uran sisäpuolella pitkillä sivuilla ja ratsastettiin asetusta.  Molemmille sivuille tehtiin siis asetus eri suuntaan. Wille tuntui aika hyvälle ravissa. Välillä sain ratsastaa aika paljonkin eteen, mutta tykkään enemmän Willestä jota saa pyytää eteen kuin liian reippaasta. Oikealle asettaminen sujui todella hyvin, mutta vasemmalle Wille oli aika jäykkä. Saatiin siinäkin kyllä asetusta, mutta asetus ei ollut yhtä hyvin läpi kuin oikealle.

Laukat otettiin ihan uralla vain ympäri. Ajattelin laukassa, että pystyisin istumaan mahdollisimman hyvin satulaan ja saisin näin Willen paremmin tuntumalle. Laukka sujuikin paljon paremmin kuin viiem aikoina ja sain jo vähän otetta siihen. Vielä on paljon hakemista rentouden kanssa ja että Wille laukkaisi selän läpi. Kulmat piti myös ratsastaa tarkasti, mikä oli välillä vaikeaa sillä Wille ei oikein kuunnellut sisäapuja. Saatiin kuitenkin hyviä kulmia, kunhan muistin ratsastaa laukan tarpeekis pieneksi.
Välikäynneissä ope laittoi meidän jalat oikein, eli käänsi varpaat menosuuntaan. Puhuttiin siitäkin edellisenä päivänä ja varsinkin itselleni se on aina ollut suuri ongelma. Kun ope laittoi jalan oikein se tuntui aika oudolle, mutta myös paremmalle.
Sitten jatkettiin harjoitusravissa uralla. Itselläni oli aluksi todella vaikea päästä Willen raviin mukaan. Tehtiin myös voltit lyhyiden sivujen keskelle. Volteilla sain jo paremmin Willeä rentoutumaan aj pystyin itse istumaan paremmin. Oikea jalan asento myös auttoi varmaan, sillä sain jo pidettyä jalustimet paremmin jalassa mitä ennen. Jatkettiin vielä tekemällä käyntiin siirtymisiä kaikille sivuille. Näistä oli paljon apua, kun ravipätkät olivat lyhyempiä. Aloin myös saada vähän ajatusta kuinka siellä pitäisi istua. Willekin vähän rentoutui, kun sain kättä vähän rennommaksi.
Lopuksi vielä ravailtiin kevyessä ravissa eteen-alas. Wille tuntui hyvälle ja tapui hyvin kunhan muistin ratsastaa tarpeeksi pohkeella. Varsinkin sisäpohjetta sai käyttä aika paljonkin, että Wille taipuisi kunnolla. Sitten annettiin vapaat ohjat.

Olin todella tyytyväinen tuntiin. Wille meni ihan kivasti ja sain jo ihan hyvin tuntumaa siihen. Vielä on paljon treenaamista, mutta tästä se lähtee. Minulla on ihan sairaan kova motivaatio nyt, Haluan kehittyä ja onnistua ja varsinkin oppia istumaan sielä Willen ravissa. Kisoissa minä haluan näyttää siellä hyvälle ja siltä ettei siellä ole yhtään vaikea istua. Oikeasti minulla ei ole pitkään aikaan ollut näin hyvä motivaatio ja odotan vaan että pääsen taas Willen selkään ja päästään treenaamaan.

Maanantaista en kirjoita niin pitkästi, sillä Aliisa otti meistä paljon hyviä kuvia ja lauantaista tuli jo aika pitkä selostus.
Menin pitkästä aika Lassilla ja täytyy myöntää, että se on niin kiva hevonen. Siinä on haastetta, mutta sen kanssa saa myös onnistumisia. Aloitettiin tunti tekemällä itsenäiset alkuverkat käynnissä ja ravissa. Mun piti tehdä paljon ympyröitä ja avoja, sekä suoristaa väistöillä. Lassi oli aluksi tosi epätasainen ja tasapainoton. Mukana mahtui ihan hyviä pätkiä, mutat apuja en ihan tässä vaiheessa saanut kunnolla läpi.
Ratsastettiin aika pitkään ravia uralla, jolloin Lassi toimi jo paljon paremmin. Vieläkin se voisi olla paljon rennompi ja tasaisempi, mutta paremmin jo menee. Käynnissä Lassi yritti aika usein painua kuolaimen alle.
Laukat otettiin taas niin että aloitettiin volteilla, mikä oli Lassille todella vaikeaa. Kun päästiin uralle laukkaamaan helpottui homma. Lassi jää vielä aika tasapainottomaksi ja itse jään liikaa ohjaan kiinni. Laukat sujuivat muuten kuitenkin oikein kivasti, varsinkin vasemmalle.
Lopuksi vielä ravailtiin taas uralla ja Lassi oli oiekin kiva, pätkiä se rentoutui jo aika hyvin.
Olen siis tyytyväinen tutniin ja menisin Lassilla mielellä'än uudestaankin.