Taas pidempää kuulumispostausta

Lauantaina verkattiin aluksi ihan normaalisti. Aloitettiin käynnissä väistöillä uran sisäpuolelle ja takaisin uralle. Pate väisti muuten ihan hyvin, mutta eteenpäin ei millään päästy. Suurimmaksi osaksi olivat myös ulkopuolen avut taas hukassa. Ravissa tehtiin jälleen loivia kiemurauria, mutta tällä kertaa todella loivalla kaarteella. Lähdettiin tällä kertaa panostamaa Paten eteenpäin pyrkimykseen. Se on yleensä varsinkin näin lauantai aamuna todella jäykkä, kun ei ole vielä päässyt aamulla liikkumaan, jonka takia sillä menee melkein koko alkutunti vain vertyä. Laukassakaan ei vaadittu muuta kuin eteenpäin pyrkimystä, jota haettiin kevyemmällä istunnalla. Laukka oli nyt jotenkin erityisen hankalaa ja tehtiin oikeasti aivan liian monta stoppia. Viime aikoina ne ovat vähentyneet, mutta nyt niitä tuli muulloinkin kuin nostoissa. Laukan jälkeen alkoi ravi löytyä paremmin ja Pate tuntui ihan kivalle.
Pitkien ohjin aloitettiinkin vähän erilainen tehtävä. Alettiin tehdä siirtymisiä ja no ylipäätänsä ratsastamaan pitkällä ohjalla. Aloitettiin ihan pysähdyksellä, joka oli yllättävän vaikeaa, mutta lopulta Pate kuitenkin pysähtyi. Jatkettiin tekemällä siirtymisiä kaikkien askellajien välillä. Kun homman pääsi kiinni sujui se yllättävän hyvin. Varsinkinkin laukassa Pate oli super hyvä, kun ilman ohjia saan paremmin istuttua satulaan.
Ratsastettiin vielä tämän jälkeen ohjalla ensin ihan vain ympyrällä, jolloin Pate oli hyvä, mutta varsinkin laukassa ohjien kerääminen vaikeutti taas menoa.
Lopuksi jatkettiin pysähtymisillä. Pate oli pätkiä ihan hyvä, muttei taaskaan myödänny täysin. Helposti jäin jopa ratsastamaan sitä liian hitaaksi. Pari ihan kohtalaista pysähdystä kuitenkin saatiin.
Aluksi ilman ohjia meno vähän jännitti, mutta lopulta se olikin aika hauskaa ja auttoi todella paljon löytämään  omaa istuntaa ja sen vaikutusta. Vielä kun saisi saman istunnan ohjien kanssa.

Maanantaina listassa olikin täysi yllätys, Veikko. Olen sillä kerran aikaisemmin keväällä sillä mennyt ja silloin tykkäsin. Veikon kanssa suurin haaste on saada se menemään rauhassa kun se on oikeastaan varsinainen vauhti-Veikko.
Käynnissä Veikko tuntui jo aika jäykälle ja reippaalle. En saanut sitä kunnolla asettumaan ja avuille. Ravissa jatkui samat ongelmat. Verkattiin ihan perus verkka  tehden ympyröitä ja sellaisia. Hirveästi en muista mitään, mutta paljon oli ongelmia saaada Veikko avuille ja asettumaan. Sain parenmmin tavutukset kun tajusin käyttää puristavampaa pohjetta. Laukassa oli tarkoitus mennä uraa ympäri ja tehdä tiettyihin kohtiin voltit. Jouduin kuitenkin tehdä voltteja melkein koko ajan, että sain Veikon pidettyä avuilla. Siirtymiset olivat aika kamalia kun jouduin ottamana aika reiluja pidätteitä. Minne katosikaan ne lauantain istunnalla vaikuttamis harjoitukset.
Tunnin teemana oli laukkalävistäjät, jotka eivät ole mitään helppoja Veikon kanssa. Oikeastaan lävistäjät sujuivat yllättävän hyvin, Veikko ei vaihtanut ja pysyi jopa hallinnassa. Lävistäjän jälkeen se olisi kuitenkin halunnut nostaa oikean laukan tai mennä kiitoravia. Otin sitten sen aina voltilla avuille. Veikko alkoi tässä vaiheessa jo taipua ja asettua, mutta ei tullut kuitenkaan kunnolla tuntumalle, vaan jäi lonksuttamaan kuolainta ollen tyhjä edestä.  Parin lävistäjän jälkeen lopeteltiinkin jo ja annettiin pitkät ohjat.
Jäi kyllä harmittamaan kuinka vähän sain ratsastettua Veikkoa istunnalla.

Lauantaina meitä olikin valkassa vain kaksi ja vitsi olikin hyödyllistä. Pate oli normaalia pehmeämpi ja reippaampi. Verkattiin oikeastaan itsenäisesti, mutta kuitenkin niin että ope antoi ohjeita. Tein käynnissä kahdeksikkoa, joka oli tosi hyvä Paten kanssa. Pate alkoikin taipua ja asettua hyvin. Ravissa ensin ratsastettiin uraa ympäri ja Pate kunnolla eteen. Kun Pate liikkui eteen käänsin pääty-ympyrälle ja aloin pikkuhiljaa asetella sitä. Tein tässäkin kahdeksikko tyyppistä pääty-ympyröiden avulla. Pate oli normaalia helpompi ja asettui aika hyvin.
Kokeiltiin tehdä laukkaverkat tällä kertaa pitkillä ohjilla. Tämä toimi itseasiassa ihan hyvin, sain ensin oman istunnan kuntoon, jonka jälkeen oli helpompi ratsastaa hevosta. Vasemassa kieroksessa kerättiin nimittäin pikkuhiljaa ohjat käteen ja aloin työstää Patea. Pate olikin parin pienen hetken ajan aivan super. Ravikin laukan jälkeen oli tosi hyvää, Pate ravasi rentona ja asettui hyvin.
Välikäyntien jälkeen valmentaja otti meidät aina vuorotellen yksinopetukseen, jossa tehtiin enemmän radan osia. Ekalla kerralla tehtiin vähän ravityöskentelyä, voltteja ja ympyröitä. Toisella kerralla taas laukkalävistäjiä ja pysähdyksiä. Ravi oli parasta mitä koskaan lauantaina, vaikka näin jälkikäteen katsottuna annoin Pate mennä liian pitkänä, valmentaja huomauttikin tästä jo tunnilla. Laukka oli vähän hankalaa taas, mutta lopussa saatiin ihan hyvä lävistäjä tehtyä. Pysähdykset eivät vieläkään olleet hyviä. Itsenäisesti tein paljon erikokoisia ympyröitä.
Täytyy olla tyytyväinen tähän, vaikka jälkikäteen harmittaakin että löysäilin. Pate tuntui kuitenkin hyvälle varsinkin vasempaan. Oikea tuntui paljon vaikeammalle, mutta valmentaja kyllä sanoi että sain sen siihen suuntaan asettumaan hyvin. Tunnista jäi kuitenkin hyvät fiilikset.

Ratsastin lauantaina toisenkin tunnin ja loppujen lopuksi päädyin Belliksen selkään. Belliksellä olen ennenkin mennyt, mutta viime kerrasta onkin jo aikaa. Se on sellainen aika pieni ja pyöreä, eikä todellakaan mikään helppo.
Käynnissä Bellis tuntui yllättävän kivalle ja haki mukavasti tuntumalle. Tein vähän ympyröitä, jotta saisin vähän jäykkää Bellistä taipumaan. Ravissa ratsastettiin keskiympyrällä avon tapaista, mikä oli Belliksen kanssa todella vaikeaa. Bellis on aika jäykkä oikealle ja en tainnut saada kertaakaan asetusta läpi. Saatiin kuitenkin pari askelta mentyä sitä avoa. Vasemmalle ravi oli paljon parempaa ja saatiin ihan hyviä pätkiä. Laukka oli paljon parempaa kuin ennen. Tehtiin laukassakin päädyissä avon tapaista. Tässäkin saatiin pari ihan pientä pätkää oikeanlaisia askelia. Laukan jälkeen ravi oli pienen pätkän tosi hyvää, mutta sitten piti siirtyä käyntiin.
Välikäyntien jälkeen Bellis tuntui jo aika väsyneelle, se oli alkutunnin ollut tosi reipas ja yrittänyt juosta alta, mutta nyt sitä sai ratsastaa aika paljon eteen.  Tehtiin käynnissä ympyrällä väistöjä, jotka sujuivat aika hyvin, kun muistin taas ne ulkoavut. Jatkettiin samaa myös ravissa ilman jalustimia, mikä olikin aika hankalaa. Satiin me kuitenkin näitäkin pari askelta.
Sitten ravattiin vähän kevyttä ravia ilman jalustimia ja jalustimilla.
Bellis oli oikea yllätys, se meni paremmin kuin odotin. Ehkä olen vähän tässä vuodessa kehittynyt. 

Nyt tuli taas hirveästi tekstiä, kun postaus ehti tässä viikon myötä venyä. Jaksoitteko lukea vaikka tekstiä oli paljon ja kuvia taas aika vähän?