Paljon on ehtinyt tapahtua

Pitkästä aikaa tekee taas mieli avata blogger ja kirjoittaa teille jotain. Paljon on aikaa kulunut normaalista kuulumispostauksesta ja paljon on ehtinyt tapahtua. Ajattelin, että voisin kerrata tauon tapahtumat kuvien ja lyhyen tekstin avulla.

Paten kanssa jatkettiin treenejä normaalisti. Viimeiset viikot sujuivat jo paremmin ja saatiin mukaan jo tosi hyviäkin pätkiä. Suurimmat ongelmat ilmenivät epätasaisuuden kanssa, hevonen saattoi olla pätkän todella hyvä ja heti perään kadota kokonaan.
Kisoissa  verkassa Pate oli hankala ja radalle lähtiessä ei ollut yhtään valmis olo. Aitojen sisällä päätin kuitenkin, että nyt me oikeasti mennään ja ratsastinkin koko radan ajan, mihin olen tyytyväinen. Hevonen tuntui paljon paremmalle mitä viimeksi kisoissa, mutta harmillisesti viimeinen lävistäjä meni ihan pilalle vaihdon takia.
Saatiin vaivaiset 57,8%. Pisteitä lähti hevosen vajavaisesta muodosta, mikä on ihan ymmärrettävää. Vaikka itsestäni tuntui, että Pate oli tosi hyvä, ei se ulospäin aina näytä niin hyvälle. Laukat olivat myös aika huonoja, mikä vähentää alakerrasta. Lisäksi laukkarikko toi paperiin 3 ja 4. Pettynythän siinä oli ja paljon, mutta yritän keskittyä siihen omaan hyvään ratsastukseen.

 Maanantaina ennen kisoja lähti meillä estekausi käyntiin. Esteratsuksi valikoitui Bellis, joka olikin oikein kiva tapaus. Belliksellä löytyy esteillä kivasti omaa moottoria ja meillä sujui ihan kivasti. Mentiin molemmilla kerroilla linjaa ja varsinkin toisella kerralla keskityttiin vaikuttamaan. En tiedä paljonko se Bellis nyt oli avuilla, mutta tehtävät me suoritettiin ihan kunniakkaasti.

Ponikoulussakin ollaan ehditty käydä. Käytiin ennen kisoja viikonloppuna ratsastamassa. Ratsastin ensin Ristolla, jonka kanssa harjoiteltiin vähän radan juttuja. Kenttä oli aika vetinen, joten laukkailla ei hirveästi uskaltanut. Tehtiinkin siirtymisiä ja pysähdyksiä, joista Risto tulikin tosi hyväksi ja kantoi itsensä paremmin kuin koskaan. Sen jälkeen kipusin vielä Faran selkään. Faran kanssa haettiin asetusta ja taivutusta ympyrällä ja volteilla. Lisäksi en päästänyt itseäni helpolla vaan harjoittelin sinne satulaan istumista.
Halloweenina sitten kisattiin Riston kanssa vain lyhtyjen valossa. Arvatkaa vain pelkäsikö Risto siellä säkkipimeässä ihan kuollakseen. Koko rata oli aivan järkyttävä, kun hevonen joko juoksi jännittyneenä tai jumitti kulmiin mentäessä ja siirsi niissä käyntiin. Päästiin kuitenkin loppuun saakka ja saatiin jopa 57,6% Arvostelu ei tainnut olla kovin tiukka, mutta itseäni ilahdutti, että saatiin siitä käyntisiirtymisestä 7 mitä oltiin harjoiteltukin. Ei me sinne tosissaan lähdetykkään, sillä tiesin että Ristolle tämä voi olla vähän liian jännää. Mennään sitten joskus ihan vakaviin kisoihin kokeilemaan tosissaan.

me kuljettiin esitysnimellä Snowflake

Kisojen jälkeen oli taas aika vaihtaa hevosia ja uusi treenikaverini on vanhemmille lukijoille tutu, Eetu. Eetu onkin todella kiva tapaus, mutta senkin kanssa meillä on ollut paljon haasteita.
Ensimmäisellä kerralla sujui oikeastaan tosi hyvin. Erityisesti jäi mieleen onnistuneet ravi-käynti siirtymiset,joissa Eetu pysyi koko ajan hyvin avuilla ja kantoi itsensä. Sen jälkeen on kuitenkin lähtenyt taas alamäki ja tunnit ovat olleet toisiaan vaikeampia. Nyt maanantaina menin myös Eetulla ja silloin meni vähän paremmin kuin lauantaisin.
Lauantaina jopa valkun piti käydä kyydissä, kun en saanut hommaan mitenkään onnistumaan. Sen jälkeen sain kuitenkin jotain ajatusta, mitä siellä pitää tehdä ja saatiin pari hyvää pätkää. Eetunkin kanssa on vähän sama ongelma kuin Paten, että juuri kun saan sen hevosen avuille kadotan sen heti uudelleen ja meno on tosi epätasaista.
Perjantaina on taas Kikin valmennus, toivottavasti siellä löydän ne oikeat napit.

Mitä parannusta toivoisitte ja mikä saisi teidät kommentoimaan vähän enemmän? (: