Onnellistakin onnellisempi-kisat-

Perjantaina oltiin ajoissa liikkeellä. Mulla oli 6 tuntia aikaa ennen starttia kun tultiin tallille. Putsailin siinä rauhassa kamat ja sykeröitin parisen hevosta. Wille oli todella hyvällä tuulella ja kurkisteli koko ajan karsinasta mitä me tallissa puuhataan.
Lopulta sain hevoset sykeröitettyä ja suuntasin maneesiin hommiin. Seisoskelin siinä verkan keskellä vaihtelemassa FilmMe rannekkeita ja juttelin valmentajan kanssa. Mulla oli siinä niin mukavaa, että jäin vetämään vielä toisenkin vuoron. Onneksi mulla on parhaita ystäviä, jotka haki mulle ruokaa, että ehdin hyvin syödä ennen starttia. Loppujen lopuksi vietenkin siinä semmoiset 3 tuntia.
Olinkin todella hyvällä tuulella lähtiessäni laittamaan Willeä. Mulla oli paljon aikaa, joka oli ihan hyvä sillä mun groomi vähän laiminlöi hommat ja sain laitella ponin yksin kuntoon. Ei se kuitenkaan haitannut, Wille oli niin supersuloisella tuulella että sen laittaminen oli vain mukavaa. 20 vaille 9 lähdettiin Willen kanssa kävelemään maneesille ja päästiin aika pian sisään.
Olin niin onnellinen ennen ratsaille pääsyä, etten osannut hirveästi edes jännittää.Muutenkin olin niin hyvällä fiiliksellä, että oli ihan re tona verkatessakin. Ehkä juuri siitä syystä Willekin oli rento ja toimi melkein paremmin kuin koskaan. Mä kuulemma olin hymyillytkin tyhmän näköisesti siellä selässä.
Verkka meni siis todella hyvin. Aloin heti alusta asti valmentajan ohjeisen mukaan taivutella Willeä vapain ohjin.  Tein suurimmaksi osaksi koko verkan vain ympyröitä, jotta Wille olisi rento ja taipuisin hyvin.  Mulla oli taas vähän liikaa sisäkädestä vetoa
ja valkku sai koko ajan huutaa, että ratsastaisin tarpeeksi ulkoavuilla. Jäin muutenkin vähän liikaa pitämään varsinkin harjoitusravissa ja sain koko ajan miettiä että annan Willelle tarpeeksi ohjaa. Harjoitusravissa istuminenkin sujui pätkittäin tosi hyvin ja Wille pysyi rentona. Laukkakinpyöri hyvin. Jatkettiin samalla kuin torstaina eli ulkoavuilla, sain ne kuitenkin ihan hyvin ratsastettua. Lopuksi tehtiin vielä radan osia. On niin hyvä,että valmentaja on verkassa mukana,sillä muuten en vaatisi itseltäni tarpeeksi. Tehtiin pysähdyksiä, joita sain tullakkin monta kertaa, sillä en koonnut ravia tarpeeksi. Itse olisin ollut ekoihin jo tyytyväinen, mutta onneksi valmentaja ei antanut mun löysäillä. Tehtiin vielä lisäyksiäkin aika monta ja lopussa Wille lähti niin hienosti. Verkasta jäi niin hyt fiilikset, olin itse hyvällä tuulella ja rento, samoin hevonen.
Radalle päästiin hyvän verkan takia tosi hyvällä fiiliksellä, mikä näkyi radassakin. Tein vielä yhden laukkalisöyken, joka lähti hyvin ja käänsin åillin vihellyksestä keskihalkaisjalle.
Wille pysyi radallakin kohtuu rentona ja pystyin itsekin istumaan siellä. Voltit valuivat vähän isoiksi, mutta muistin sentään päästää sisäohjasta. Lisäyksen jälkeen naureskelin selässä,sillä pompin niin hurjasti koko lisäyksen ajan. Käynnissä Wille jäi aika jännittyneeksi ja väistöissä ei ollut tarpeeksi ristiastuntaa. Siirtyminen käyntiin ei myöskää ollut oikein pisteessä. Laukannostot saatiin täsmällisesti ja hyvin. Laukka pyöri rennosti. Ympyrällä jäin käyttämään vähän liikaa ulkopohketta muistellessani torstaita. Lisäys laukassa lähti hyvin kuten aina ja sen jälkeen pystyin jopa istumaan. Lopputercehdyksessä odotettiin henkeä pidättäen ja kun aplodit alkoivat sai Wille isot kiitokset.
Radan jälkeen oli loistavat fiilikset. Olisihan rata voinut olla selvästi paremmin ja vaikka Wille ei kulkenut edes muodossa, oli se silti meidän tasolle hyvä rata.

Siirryin verkka-alueelle, luovutin ponin seuraavalle ridaajalle ja puhuin vähän valmentajan kanssa radasta. Valmentajakin oli onneksi tyytyväonen, mikä on minulle erittäin tärkeää.
Loppuillan katselin vain muiden ratoja ja pyörin vähän siellä sun täällä. Tuossa seurassa ei voi muutakuin hymyillä. Vasta kisojen loputtua sain oman paperin käteen ja olin siihen tyytyväinen.
Lopuksi vielä auteltiin iltatallissa ja laitoin Willeä pois. Kun kaikki sitten oli valmista päästiin joskus vähän ennen 11 lähtemään kotia kohti.



Sain siis 61,96%, paras numero oli 7 ja huonoin 5,5. Parhaiten sujuivat käyntipätkä ja loppukiitos, huonoiten taas väistö ja ennen volttia oleva keskihalkaisija. Istunnasta sain elämäni ensimmäisen 7 ja vielä Willellä, siihen olin todella tyytyväinen. Alakerrassa luki "Suoritus tänään olisi kaivannut hieman lisää täsmällisyyttä ja hevonen olisi saanut kulkea läpi radan pyöreämmässä muodossa ja pehmeämmällä niskalla" Itse olin erityisen tyytyväinen siihen, että Wille ei ollut niin jännittynyt kuin viimeksi ja itselläni oli radalla oikeasti kivaa. Sijoitus oli 6/14, onneksi Sofia ja Aliisa piti valkan mainetta yllä vieden kärkisijat.