Maailman onnellisin bloggaaja

Lauantaina meillä oli valmennuksessa sijainen, sillä oma opettajamme oli sairaana. Tunti ei mennyt kovin hyvin tai ainakaan ei jäänyt kovin hyvää fiilistä. On aina vaikea ratsastaa jonkun muun opettajan tunnilla, kun eri opet vaatii eri asioita ja kiinnittävät eri asioihin huomiota.
Aloitettiin käynnissä hakemalla pitkin ohjin hyvää käyntiä. Ligero käveli oikeastaan todella hyvin, kun ei ollut ohjia. Heti ohjat kerättyä se kuitenkin jännittyi vähän, eikä käynti ollut yhtä hyvää.

kuvia on vain lopputunnista

Tehtiin koko verkka suurimmaksi osaksi ympyrällä. Ligero oli aika oma itsensä, mutta kuski oli jotenkin ihan hukassa. Ravissa en oikein löytänyt sopivaa tempoa, vaan helposti ratsastin liikaa eteen.Yleensä ratsastana Ligeron aika lyhyeksi ja reippaaksi, kun taas ope halusi sitä vähän rennommaksi. Sain myö vaatia aika paljon oikeaan suuntaan asetusta ja ottaa vähän selvempiäkin apuja. En kuitenkana vieläkään saanut oikeaa ihan läpi. Laukassa mentiin aika samalla tavalla.

Verkan jälkeen alettiin tehdä pysähdyksiä kentän poikki. Ligero pysähti hyvin, mutta usein vähän vinosti. Sain käyttää enemmän oikean puolen apuja, että saatiin hyvät suorat pysähdykset. Tehtiin näitä molempiin suuntiin. Uralla Ligero alkoi mennä rennompaa ravia, mutta omasta mielestäni olisin halunnut sen olevan vähän kootumpi. Ennen olen kuitenkin saanut sen aika kootuksi ja rennoksi. Teimme myös käyntiin siirtymisiä kentän poikki. Ligero meni ne hyvin, mutta alkoi tässä vaiheessa jo aika paljon aavistaa tehtävää. Jousuin pari kertaa ratsastamaan radan poikki ravissa, ettei se alkaisi ennakoimaan.

Lopuksi ratsastettiin rennosti eteen alas. Ligero venytti tapansa mukaan hyvin. Tein parit ympyrät ja yritin ratsastaa oikealle vähän asetusta vielä. Sitten siirryttiinkin käyntiin ja annettiin vapaat ohjat.

Tunnista jäi vähän huono fiilis niin kuin alussa sanoinkin. Meno ei tuntunut ihan niin kivalle kuin ennen, vaan vähän hankalalle. Pitäisi saada tuosta istunnasta karsittua tuo kamala takakeno ja sojottavat varpaat.

Maanantaina olinkin maailman onnellisin. Pienten vaihtojen jälkeen päädyin maailman parhaaseen selkään. Maanantaina ratsunani toimi siis Wille. Viime kerrasta on kuukausia aikaa ja pekäsin olevani ihan pihalla. Selässä kuitenkin olo tuntui kotoisalle ja tiesin mitä piti tehdä.
Tehtiin taas koko melkein koko tunti samaa tehtävää. Tehtävänä oli tehdä pitkät sivut avoa ja päädyssä puolikaari antaen hevoselle ohjaa ja ratsastaen reilusti eteen. Tarkoituksena oli saada hevoset venyttämään itseään koko selän läpi ja tuntea itse kuinka hevonen siitä nauttii. Tämä tehtävä sopi Willelle todella hyvin, sillä sitä pitäisikin aina ratsastaa rennoksi.  Tehtiin aluksi ihän käynnissä, jotta tutustuisimme tehtävään. Wille toimi todella hyvin, saatiin avot helposti ja venyttäminenkin onnistui hyvin. Jatkettiin siis samaa tehtävää myös ravissa. Wille jatkoi hyvää menoa ja saatiinkin paljon kehuja meidän menosta. Wille oli reippaalla päällä eikä meinattu mahtua oikein minnekkään, saatiinkin olla koko ajan vaihtelemassa paikkaa. Välillä sain ottaa reilummankin pidätteen kun poika innostui menemään. Tehtiin myös pätkiä harjoitusravissa ja pystyin yllättävän hyvin istumaan ainakin pieniä pätkiä siellä.
Nostettiin laukka hetkeksi uralla. Wille toimi ihan hyvin, mutten kyllä saa sitä yhtään selän läpi ja alas. Laukka oli kuitenkin ihanan keinuvaa ja mukavaa istua.

Vaihdettiin suuntaa ja tehtiin samat asiat uuteen suuntaan. Eli ensin käynnissä ja sitten ravissa. Oikea on Willen parempi suunta ja tähän suuntaan olenkin todella tyytyväinen. Wille teki avot hienosti. Ne olivat varmaan elämäni parhaimmat avot. Puolikaarella Wille lähti heti ohjaa saatua itse venyttämään hienosti, niin kuin oli tarkoitus. Saatiin paljon kehuja. Laukassa mentiin taas uralla ja aika samalla tavalla. Wille tuntui ihan kivalle, muttei rentoutunut alas.
Lopuksi siirryimme ympyröille ravissa. Wille vähän alkoi juosta alta, eikä oikein asettunut kunnolla. Saimme pikku hiljaa alkaa siirtyä käyntiin, mutta itse jäin viimeisenä vääntämään vielä ravia. Olisin halunut saada asetuksen vielä paremmin läpi, mutta aika vähän loppui.

Wille oli juuti niin ihana kuin muistinkin. Ratsastin ehkä vähän liian löperöllä tuntumalla. Halusin kuitenkin saada Willen rennoksi, jota se olikin,ainakin välillä. Ensi kerralla pitää tarkkailla ettei hevonen pääse juoksemaan alta. Wille oli kuitenkin ihan super!
Tunnin jälkeen rapsuttelin sitä vielä karsinassa ja poika oli ihanan seurallisella tuulella. Yhdessä käärittiin pintelit ja poika mutusteli käsiäni. Olin tunnin jälkeen niin onnellinen.

You got something I need
In this world full of people there's one killing me
And if we only die once
I wanna die with you