Kauden viimeiset tunnit

Kauden viimeinen valmennus on nyt ohi. Viimeisen tunnin kunniaksi pääsimme siis kokeilemaan laukanvaihtoja. Hevosenani toimi pitkästä aikaa ihana Wille.

Aloitettiin tekemällä käynnissä kolmikaarista kiemurauraa. Wille tuntui ihan hyvälle ja meni aika rentona. Sain hyvin suoristukset ja tavutuksetkin.
Ravi ja laukkaverkka tehtiin aika lailla pääty-ympyröillä. Wille oli aika hankalana, se ei asettunu kunnolla ja oli aika jännityynyt. En saanut sitä kulkemaan kunnolla ja muodossa. Laukassa suurin ongelma oli, etten saanut ulko jalkaa tarpeesi taakse.

Verkkailujen jälkeen kerräännyttiin kuuntelemaan, kun valmetaja kertoi miten laukanvaihtoja tehdään. Itseäni alkoi jännittää saankohan yhtään vaihtoa tehtyä. Sitten aloitettiinkin ja olin heti ensimmäinen.
Nostin laukan ja kierin pääty-ympyrällä hakien hyvän laukan. Wille tuntui nopeasti hyvälle, joten siirryin kokorataleikkaan uralle. Valmentaja alko laskea "yksi, siirto, vaihto". Keskihalkaisijalla siirsin jalan ja annoin merkin. Wille teki puhtaan vaihdon heti merkistä. Mua alkoi hymyilyttää ilosta, en olisi uskonut, että ekalla kerralla tulisi puhdas vaihto. Wille on niin hieno, että se tekee vaikka ratsastaja ei täydellisiä apuja antaisikaan. Tehtiin vielä kaksi vaihtoa lisää ja molemmila kerroilla saatiin vaihdettua puhtaasti.

Loppuverkoissa ratsastin taas kahdeksikkoa, jotta saisin Willen taipumaan vähän paremmin. Meno ei tuntunut vieläkään hyvälle, mutta Wille taipui sentään vähän paremmin. Sitten lopeteltiinkin jo.

Tämä olikin viimeinen tunti meidän valmentajan kanssa ja fiilikset olivat haikeat. Valmentaja piti vielä pienen puheen, joka ainaki itselleni tuntui läheiselle. Hän nimittäin puhui siitä kuinka välillä voi tuntua ettei kehity. Itseäni on tämä asia ahdistanut viime aikoina, mutta uskon, että se menee ohi pian.
Jäätiin pitkästä aikaa tallille hoitamaan. Harjailin Willen huolella pois ja rapsuttelin sitä hetken. Sitten hoideltiin yksäreitä ja vietiin koiraa ulos. Jäimme katselemaan vielä tunteja ja yhtäkkiä huomasimme, että olimme olleet tallila koko sen aukioloajan. Jäätiin tekemän vielä iltatalli valmentajan kanssa ja vietimme vielä viimeisen hetken yhdessä.

Maanantaina minulla luki jostain syystä taas listassa Veli. Ei se haitannut, vaikka ihmettelenkin miksi sitä minulle laitetana nyt koko ajan. Ilmoitustaululla luki lappu jossa käskettiin ottamaan takin mukaan. Koulutunit menisivät osan tunnista ulkona. Laitettiin takit jo maneesiin päälle, sillä ope sanoi, ett menisimme nopeasti ulos. Kuinkas sitten kävikään.
Käynnissä aloitettiin tekemään väistöjä uraa pitkin. Veli väisti hyvin ja helposti. Se tuntui aika jäykälle ja kovalle suustaan. Yritin ratsastaa paljon pohkeella, jotta saisin sitä edestä pehmeämmäksi. Yritin myös pitää hyvän istunnan koko tunnin ajan.

Ravissa tehtii toiselle pitkälle sivulle väistöjä ja toiselle keskiympyrä. Veli väisti ravissakin hyvin. Ympyrällä sai aika apljon työstää asetusta. Toiseen suuntaan väistäminen oli vähän hankalampaa, mutta kun tehtiin yksi käyntiväistö, alkoi siihenkin suuntaan sujua.
Jatkettiin laukassa samaa tehtävää, mutta jätettiin väistöt pois. Tehtävänä oli mennä aika koottua laukkaa. Velin laukan kokoaminen ei ole helppoa, koska se tykkää mennä joko kovaa tai ravia. Päästiin mielestäni kuitenkin menemään ihan kivan koottua laukkaa. Välillä veli pukitti aika isojakin pukkeja, varsinkin jos ajauduimme liian lähelle toista hevosta. Oikeastana Veli pukitti aika paljon tunnilla joko raipasta tai toisten hevosten läheisyydestä.

Sitten otettiin välikäynnit ja alettiin tehdä jonoa ulosmenoa varten. Itselläni oli hirveän kuuma takin takia ja oli ihanaa päästä vihdoinkin ulos. Pelkäsin vähän Velin käyttäytymistä, sillä välillä se on ulkona vähän villinä. Mentiin aluksi ihan käyntiä pääty-ympyrällä. Veli käyttäytyi rauhallisesti ja pian alettiinkin ottamana myös ravia. Aluksi ravissa Veli tuntui jopa todella rennolle ja haki vähän muotoakin. Pian se kuitenkin taas jännittyi ja nosti pään ylös. Tehtiin vähän käyntiä ja ravia molempiin suuntiin. Veli oli rauhallinen, mutta jännittynyt ja juokskin ehkä vähän alta. Sitten lähdettiinkin takaisin sisään. Sisällä annettiin pitkät ohjat ja tultiin aika pian kaartoon.